Kaija Lepoaho

Hei!
Olen Kaija Lepoaho. Puuhastelen paljon koirien ja koiraharrastuksen parissa vapaa-ajallani. Toimin kehäsihteerinä koiranäyttelyissä ja KAER-kokeiden koetoimitsijana. Olen tällä hetkellä myös Keski-Suomen kennelpiirin kanakoirajaoksen koollekutsuja.

Metsästysharrastuksen aloitin isäni kanssa jänismetsästyksen parissa. Ensimmäinen seisoja tuli minulle Unkarista vuonna 1993. Koira oli lk unkarinvizsla Pitypang Kapos ja se avasi minulle portin kanakoiraharrastuksen hienoon maailmaan. Kasvatan pienimuotoisesti lyhytkarvaisia unkarinvizsloja kennelnimellä Riistavaaran.
Tervetuloa mukaan toimintaan!

Markku Pykäläinen sihteeri ja rahastonhoitaja

Olen yrittäjä, perheen isä ja metsästäjä Vaajakoskelta. Koirien kanssa olen elänyt koko elämäni. Lapsuuden kodissa oli aina suomenpystykorvia sekä yksi lk saksanseisoja. 90-luvulla kotoa poismuutettuani omaksi roduksi valikoitui bretoni, vaikkei se ihan silloin ollut metsästäjien tyypillinen valinta – tuolloin Junkkariin osallistui kanssamme peräti yksi muu bretonilla. Vanhimpien lasten muutettua jo pois kotoa, kotona asustelee vaimon ja yhden lapsen lisäksi tällä hetkellä kaksi bretonia: Taikamäen Floora ”Lara” ja ensimmäinen oma kasvattimme Valon soturin Luna. Bretoneiden lisäksi meillä on ollut myös yksi workingjackrusseli luolakoirana.

Kotoisin olen Lapista ja siellä tulee etupäässä metsäkanalinnut metsästettyä. Lähistöllä eräksi päätyy pääasiassa vesilintuja ja kyyhkyjä. Vuosien varrella kennelpuuhat ovat alkaneet kiinnostamaan entistä enemmän. Aikoinaan olen ollut bretonikerhon hallituksessa ja puheenjohtajana. Myös KAER-kokeet ovat nousseet viime vuosina harrastusten kärkisijoille. Laran kanssa on jo edettykin voittajaluokkaan. Käyn myös TOKO-valmennuksissa koiriemme kanssa ja eiköhän sielläkin kokeet vielä vastaan tule. Valon soturin kennelin perustimme vuonna 2020 ja toivottavasti kesän alussa toinen pentue näkisi iloisena päivänvalon. KSKKH:n tapahtumissa olen käynyt aktiivisesti jo vuosia ja nyt näemmä lienen yhdistyksen sihteeri ja rahastonhoitaja.

Risto Kannisto

Olen Risto Kannisto Jyväskylästä ja perheeseeni kuuluu vaimo, kaksi lasta sekä kolme punaista irlanninsetteriä. Settereitä on ollut taloudessa jo yli 20 vuotta. Koiriemme kanssa harrastetaan monipuolisesti lajia kuin lajia. Kesällä 2021 aloittelin myös kasvatus toimintaa, kun Lintumäen Kennelin ensimmäinen pentue syntyi. Metsästystä olen harrastanut pikkupojasta asti ja haulikkoammunta on kesäisin yksi lempiharrastus. Kuntoilupuolesta pitää koirat huolen sekä pieni halu harrastella triatlonia.

Eveliina Pitkänen

Olen Eveliina Pitkänen ja asun Uuraisten Kangashäkissä. Ensimmäisen seisojan saavuttua taloon vuonna 2020 hurahdin täysillä kanakoiraharrastukseen. Roduksi valikoitui pienimünsterinseisoja. Lapsesta asti olen ollut hyvin eläinrakas ja kiinnostunut eläinten koulutuksesta ja käyttäytymisestä. Metsästyksen lisäksi olen ehtinyt harrastamaan monia eri lajeja mm. PK-lajeja, Agilitya, TOKOa ja Rally-Tokoa. Tällä hetkellä harrastukset painottuvat seisojan kanssa metsästykseen, KAER-kokeisiin ja näyttelyihin. Toimin myös Suomen Münsterikerhon Keski-Suomen alueyhteyshenkilönä. Seisoja on monipuolinen harrastuskaveri ja taipuu moneen eri lajiin. Sanoisin, että rajoitteena on ainoastaan omistajan mielikuvitus ja käytettävissä oleva aika. Olen iloinen saadessani liittyä hallitukseen ideoimaan ja toteuttamaan jäsenillemme tapahtumia ja koulutuksia!

Sami Spets, Puheenjohtaja

Olen Keski-Suomen kankoiraharrastajien puheenjohtaja Sami Spets. Perheeseeni kuuluu vaimo Katja ja pari reipasta tyttöä ja tietysti Bretoninartut Siida (s.2012) Lisa (s.2015) ja Foxy (s.2020)

Koira talossa on ollut aina, mutta vasta Siidan muutettua taloon, se oli menoa saman tien. Rotu valikoitui bretoniksi pitkällisen pähkäilyn jälkeen, kun kävin mukana metsällä erilaisia lintukoiria seuraten.

8 vuotta sitten noudimme toisen bretonimme Lisan saksasta ja Lisa on lopullisesti vienyt minun (ja koko perheen) mukanaan kanakoirametsästyksen mahtavaan maailmaan!

Kyyhky, sorsa ja kanalintuhommien lisäksi metsästän myös kauriita, jos koirahommilta jää aikaa. Kanakoiraharrastuksessa minua kiinnostaa kovasti myös kokeet. Nyt ”koemankelissa” menossa Foxy. Toimin myös koetoimitsijana ja pitkään haaveiltua Bretonin kasvatusta ollaan pikku hiljaa starttailemassa kennel nimellä Bretocaster.

Kanakoiraväestä olen saanut todella paljon hyviä ystäviä ja korvaamattomia neuvoja metsästyskoiran koulutukseen tulevaisuutta ajatellen. Mahtavinta hommassa on hyvä porukka ja valtavasti mahdollisuuksia harrastaa yhdessä koiran kanssa. Kannustan muitakin tulemaan reilusti mukaan toimintaan. Keskustelen ja vaihdan ajatuksia mielellään muiden kanssa, joten vedä hihasta kun törmäillään 🙂

Terho Heimonen

Olen Terho Heimonen. Asun Uuraisilla vaimon ja kahden bretonin kanssa. Aikuiset lapset käyvät välillä moikkaamassa. Koiraharrastukseni alkoi vuonna 2010, jolloin meille muutti bretoniuros Taikamäen Bablo. Perhe alkoi aikoinaan pohtimaan koiran hankkimista. Itse en ollut koiran hankkimisesta mitenkään järin kiinnostunut. Perhe ehdotti milloin mitäkin rotua. Olin sitä mieltä, että koiran kanssa pitää pystyä puuhastelemaan metsästyksen parissa. Kerran sitten olin kaverin mukana jänismetsällä ja ajokoiran lisäksi mukana oli bretoni. Koko rodusta en ollut koskaan ennen kuullutkaan, mutta ilmoitin perheelle, että koira hankitaan, jos se saa olla bretoni. Se sopi koko perheelle. Niinpä meille muutti Bablo, jonka kanssa aloin perehtyä kanakoiraharrastuksen salaisuuksiin. Vuonna 2014 Bablon kaveriksi tuli Nuolikurun Einoviljami, bretoni tietysti. Kokeneiden kanakoiraharrastajien opastus on ollut korvaamatonta vuosien varrella. Käyn koirieni kanssa metsällä, kaer-kokeissa ja toimin joskus myös koetoimitsijana. Tapahtumarikkaampaa harrastusta on vaikea löytää!

Kirsi Tuominen, varapuheenjohtaja

Olen Tuomisen Kirsi ja aloittanut nyt uutena jäsenenä hallituksessa. Asun Laukaan Kuusan kylässä miehen, 2 lapsen ja 4 koiran kanssa. Historia metsästävien kanakoirien kanssa ei vielä ole kovin pitkä, vaikka koirien kanssa olen touhunnut pienestä asti. Kotona isällä oli aina suomenajokoiria, innokkaana kuljin mukana metsällä mutta saalista ei muistaakseni koskaan saatu. Passissa istuminen taisi olla liian tylsää… Ensimmäinen gordoninsetteri, Opendora`s Lillemor, saapui taloon 2012. Alun perin oli tarkoitus, että koira tulee miehelle metsästykseen ja itselle lähinnä lenkkiseuraksi ja muunlaiseen harrastukseen kaveriksi. Kävinkin Lillan kanssa Tokossa ja Agilityä harrastamassa, mutta jotenkin metsästys alkoi kiehtomaan enemmän… Innostus vain nousi kun seurasin koiran toimintaa metsällä – kuinka upeaa se olikaan! Toisen gordonin, Oonan, otimme 2015. Sitä ennen suoritin metsästyskortin, sedän vanha rinnakkaispiippuinen ja 16 kaliiperinen kunnostettiin minulle ja opin ampumaan sillä parin metsästysammuntakurssin avustuksella. 2018 joukkoon liittyi vielä kolmaskin gordoni, Rosalie ja gordoneiden kaverina on tyttären cockerspanieli.

Metsästyksen lisäksi kiinnostuin myös koetoiminnasta. Kokeita on takana jo pellolla, metsässä sekä tunturissa. Kultamalja ja Derby on koettu oman koiran kanssa ilman erityisiä mainintoja. Se hieno tunne koiran kanssa ensimmäisen koetuloksen jälkeen ei varmasti unohdu koskaan!